Suurkuvan voittokulkua

Suurkuvan voittokulkua

Suurkuvan voittokulkua

Suurkuvatulostamiseen perustuva graafinen viestintä kasvaa ja kehittyy nopeasti. Suurta kuvaa on yhä enemmän kaikkialla – kaupoissa, toimistoissa, julkisissa tiloissa, liikennevälineissä ja kadun varsilla. Fespa Digital 2016 -messut osoittivat, miten monimuotoista ja dynaamista tämä viestintä on.

Suurkuvan voittokulkua kuvastaa hyvin se, että Amsterdamissa 8.-11.3. järjestetyt Fespa Digital -messut olivat kaikin tavoin menestys. Näytteilleasettajia ja kävijöitä (yli 23 000) oli ennätysmäärä, tuotejulkistuksia oli paljon, ja kauppoja tehtiin enemmän kuin koskaan messujen historiassa.

Messuilla näkyivät alan optimismi ja investointihalu. Ne kuvastuivat myös Fespa-järjestön laajasta Print Census- tutkimuksesta, joka julkaistiin syksyllä 2015. Tutkimuksen yli 1 200 vastaajaa edustivat alaa globaalisti. Heistä 80 % kertoi olevansa tulevaisuuden suhteen optimistisia. Luottavaisuus perustui siihen, että viiden viimeisen vuoden aikana yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet keskimäärin kaksinkertaiseksi ja kasvunäkymät ovat hyvät.

Print Census tunnisti optimismin lisäksi viisi muuta trendiä, joista vain yksi saattaa olla negatiivinen graafisen suurkuvan tuottajille. Se on digitaalisiin näyttöihin perustuvan viestinnän kasvu erityisesti ulkomainonnassa. Sekin voi olla mahdollisuus niille yrityksille, jotka päättävät ottaa haltuun koko kentän ulkomainonnan tuotannossa.

Positiivisia trendejä ovat asiakkaiden kasvava kysyntä palveluille, lisääntyvä räätälöinti tuotteissa, digitaalisen tekniikan jatkuva kehittyminen ja tekstiilitulostamisen voimakas kasvu. Kaikki nämä trendit näkyivät Fespa Digitalin osastoilla ja seminaareissa. Suurkuva kehittyy ja leviää joka suuntaan, ja monilla markkinoilla ollaan vasta alkuasetelmissa. Esimerkiksi tekstiilipainatuksen markkinat ovat EFI Reggiani -yhtiön markkinointijohtaja Michele Rivan mukaan nyt noin 50 miljardia neliömetriä vuodessa. Siitä tehdään digitaalisilla laitteilla vasta alle viisi prosenttia.

Tekniikan kehitys haastavaa kaikille

Suurkuvatulostaminen on tekninen termi, jota varmaan monet loppuasiakkaista eivät tunnista. He tilaavat suurtauluja, julisteita, bannereita, standejä, kylttejä ja kokonaisia sisustuksia tuntematta niiden tuottamiseen tarvittavaa tekniikkaa kovin syvällisesti. Asiakkaat haluavat vain näyttävää viestintää nopeasti, joustavasti ja edullisesti. Eri markkinoilla asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia ja vaativat erilaista tuotantotekniikkaa. Tämä tekee alasta haastavan sekä sille yrittäville että jo etabloituneille tuotantoyrityksille.

Nopea tekninen kehitys ja alan markkinoiden laajentuminen haastavat myös alan laitteiden ja palveluiden toimittajia. Yksi vastaus on tarjonnan laajentaminen siten, että se kattaa mahdollisimman pitkälle yhden tai useamman markkinan tuotantoketjun. Tämä on esimerkiksi KTA:n tavoite, kertoi myyntipäällikkö Jarmo Rissanen Fespa-messuilla.

– Pyrimme saamaan koko tuotantoketjun haltuun materiaaleista jälkikäsittelyyn asti. Silloin voimme olla hyvä kumppani asiakkaille heidän liiketoimintansa kehittämisessä.

Rissanen näkyi Fespassa Fujifilmin osastolla. Fujifilm on KTA:lle tärkeä kumppani materiaaleissa ja laitteissa. Muita tärkeitä kumppaneita ovat mm. Epson sekä ohjelmistotalot Esko ja Caldera.

Yleiskoneista suuriin tehomyllyihin

Rissasen mukaan monet painotalot ovat lähteneet suurkuvatulostamiseen perinteisten asiakkaidensa tarpeiden tyydyttämiseksi. Helpoin ratkaisu on valita silloin pienikokoinen tulostin, jolla voi tehdä monipuolista tuotantoa eri materiaaleilla. Tällaiset aloitustason laitteet ovat tavallisesti 1,6 metriä leveitä tulosteita tekeviä rullatulostimia.

Keskikoon tuotannossa 1,6–2,8 metrin leveydessä on enemmän vaihtoehtoja. Rullatulostuksen rinnalle tulevat tasotulostimet sekä hybriditulostimet, joilla voi tulostaa molemmilla tavoilla. Tulosteen heti kuivattava UV-tekniikka antaa sekin lisää mahdollisuuksia tehdä monipuolista tuotantoa tehokkaasti.

Suuremmassa volyymissä painotalo kohtaa kuitenkin sen todellisuuden, että suurkuvan asiakkuudet ovat hyvin erilaisia, eikä yksi laite tee kaikkea riittävän tehokkaasti. Sisustussuunnittelijan tarpeet ovat erilaisia kuin kauppaketjun. Mitä laajemman markkina-osuuden haluaa saavuttaa jollakin sovellusmarkkinalla, sitä enemmän tarvitaan juuri siihen markkinaan soveltuvaa tehokasta tuotantotekniikkaa.

Fespa Digital ei tarjonnut täysin mullistavaa uutta suurkuvatekniikkaa, mutta kehitystä näkyi kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa. Materiaalivalikoima on kasvanut, muste- ja värivaihtoehtoja on lisää, tulostimet kehittyvät sekä nopeutuvat, ja jälkikäsittely helpottuu. Yhä paremmin ymmärretään myös ohjelmistojen merkitys tehokkaan tuotantoprosessin rakentamisessa ja asiakkaiden palvelemisessa verkkopalvelujen avulla.

Fespassa näkyi paljon kehitystä teollisen tason laitteissa, jotka tulostavat vähintään 3,2 metriä leveitä tulosteita nopeasti rullalta tai tasolta. UV-tekniikka valtaa tässä osastossa lisää alaa ja hybriditulostimia näkyy yhä enemmän. Myös vähintään 5 metriä leveät superleveät tulostimet kiinnostavat suurten julistepintojen lisääntyessä eri materiaaleille tulostettuna. Monet näistä tulostimista mahdollistavat myös kahden rullan ajamisen yhtä aikaa tuotannon tehostamiseksi.

Myymälämarkkinointi monipuolistuu

KTA:n Rissanen näkee, että myymälämarkkinointi on yksi nopeasti kasvavista markkinoista, joissa suurkuvaa tarvitaan yhä enemmän.

- Brändien suurista kampanjoista siirrytään yhä enemmän digitaalisesti tuotettuun myymäläkohtaiseen kampanjointiin. Kaupat haluavat päättää omasta markkinoinnistaan.

Myymälämainonta (POS) on lähellä perinteisten painotalojen tuotantoa, ja siihen panostavat sekä pienet että suuret painotalot. Paperia ja kartonkia osataan painotaloissa kyllä käsitellä, mutta tekstiilitulostaminen on uutta. Se on hallittava tällä markkinalla, sillä mainostekstiilit (soft signage) ovat nopeasti kasvava mainonnan muoto. IT Strategies -yhtiö ennustaa tämän markkinan kasvavan vuosina 2015–2020 keskimäärin 8 % vuodessa.

Tekstiili korvaa tai täydentää paperille ja kartongille painettua suurkuvaa. Pienemmässä mittakaavassa sen tuottaminen onnistuu pienemmilläkin monikäyttöisillä suurkuvatulostimilla, mutta vaativammat ratkaisut edellyttävät omia tekstiilitulostimia. Jälkikäsittelyyn on myös panostettava, sillä varsinkin suurissa tulosteissa vaaditaan leikkausta, kalanterointia ja neulomista.

Sisustusmarkkina kasvaa nopeasti

Suurkuvatulostamista käytetään yhä enemmän myös sisustamisessa (decor). Tämä markkina on voimakkaassa kasvussa, mutta vasta alkuvaiheessa. Perinteisiä tekniikoita korvataan uusilla, joita ollaan vasta ottamassa käyttöön. Tälle markkinalle aikovan on osattava seurustella arkkitehtien, sisustussuunnittelijoiden ja muiden suunnittelijoiden kanssa.

– Markkina on hyvin monimuotoinen. Tehdään tulosteita tekstiilille, lasille, akryylille ym. Lopputuotteiden arvo saattaa olla yllättävän korkea, Rissanen sanoo.

Fespassa oli kokonainen osasto Printeriors, joka esitteli mitä kaikkea sisustamiseen voidaan tuottaa suurkuvatekniikalla. Uusi tekniikka mahdollistaa ilmeiden muuttamisen entistä nopeammin myymälöissä, ravintoloissa ja muissa julkisissa tiloissa.

Sisustaminen on myös alue, jossa alan suuret tuottajat pyrkivät rakentamaan omia ekosysteemejä suunnittelijoiden ja tuottajien integroimiseksi yhdeksi tuotantoketjuksi. HP toi markkinoille pari vuotta sitten verkossa toimivan WallArt-suunnittelupalvelun. Sen avulla suunnittelija ja painotalo voivat käyttää HP:n työkaluja ja malleja sisustusten suunnittelemiseen sekä tulostamiseen HP:n lateksitulostimilla.

Sisustaminen verkkosovelluksen avulla on varmasti tulevaisuutta, mutta johtaja Thomas Valjak HP:ltä kertoi Print&Medialle, että WallArt-palvelun lanseeraamisessa ollaan vielä alkuvaiheessa. Tekniikka on olemassa, mutta vasta painopalvelujen tuottajat ovat paremmin löytäneet palvelun ja käyttävät sitä omassa tuotannossaan.

– Palvelu kiinnostaa kyllä myös sellaisia loppuasiakkaita, jotka haluavat suunnitella ja tuottaa itse. Esimerkiksi Ikea käyttää sitä myymälämarkkinoinnissaan, Valjak sanoi.

Tekninen tulostaminen kiinnostaa jälleen

Tekninen tulostaminen eli arkkitehtien, suunnittelijoiden ja rakentajien tulostustarpeiden tyydyttäminen on Yhdysvalloissa ja Euroopassakin jälleen kasvava markkina, kun rakentaminen on elpynyt. Tämä lähinnä vesipohjaisten CAD- ja fineart-tulostimien markkina ei ole niin näyttävä kuin myymälämainonta ja sisustaminen, eikä ollut yhtä hyvin näkyvillä Fespassa. Markkinalla tapahtuu kuitenkin paljon, ja uusia tehokkaita laitteita oli esillä messuillakin mm. Canonilta, Epsonilta ja HP:ltä.

Tekninen tulostaminen on myös alue, jossa kokeillaan yhtä uutta tekniikkaa, joka voi mullistaa suurkuvatulostamista laajemminkin. Se on ns. single pass -tekniikka, jossa tulostuspää pysyy paikallaan ja materiaali liikkuu sen alla. Tämä nopeuttaa tulostamista huomattavasti tavalliseen liikkuvaan tulostuspäähän verrattuna. Alan pioneeri on tulostuspään kehittäjä Memjet, jonka tekniikkaa käyttävät mm. Canon ja Xerox joissakin laitteissaan.

Nyt myös HP on kehittänyt vastaavan PageWide-tekniikan, joka soveltuu teknisen tulostamisen lisäksi myös mm. pienikokoisten julisteiden tehotuotantoon.

Muoti on suuri markkina tulostajille

Vasta alkuvaiheessa oleva kankaiden ja vaatteiden tuottaminen digitaalisilla tulostimilla kiinnostaa monia tulostinvalmistajia. Vaatteet ovat ylivoimaisesti suurin tekstiilipainamisen markkina, ja niitä ei vielä tehdä digitaalisesti paljoakaan. Digitaalisen tuotannon edut ovat kuitenkin selviä: lyhyempi tuotantoaika, pienemmät sarjat, kustomointi, joustavuus ja alemmat kustannukset.

Sublimaatiotulostus valtaa alaa näillä markkinoilla tekniikkana, jonka avulla saadaan entistä hienompaa jälkeä. Polyesterikuitujen lisäksi pystytään entistä paremmin värjäämään luonnonkuituja pigmenttivärien avulla. Tutkimusyhtiö Smithers Pira ennustaa sublimaatiotulostamisen markkinoiden yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2021 mennessä.

Messuilla oli runsaasti uutta tarjontaa kankaiden ja vaatteiden tulostamiseen. Amerikkalainen EFI osti viime vuonna italialaisen Reggiani-yhtiön, ja yhteistyön ensimmäiset hedelmät olivat nähtävissä EFI:n osastolla. Myös mm. Durst esitteli vesipohjaista tekniikkaansa ja järeitä tekstiilitulostimiaan.

Tulostaminen kankaan sijasta suoraan vaatteille (direct to garment) on sekin voimakkaassa kehitysvaiheessa, ja uusia ratkaisuja oli esillä mm. Kornitin ja Mimakin osastolla. Ricoh pääsi markkinoille ostamalla markkinoiden suurimpiin laitevalmistajiin kuuluvan AnaJetin.

Kasvava markkina on myös esinetulostaminen. Kännyköiden kuoret on tunnettu esimerkki, mutta kaikenlaiset pienet esineet voidaan koristaa mustesuihkun avulla. Tämä markkina kasvaa digitaalisen tulostaminen kehittyessä. Messuilla uusia UV-esinetulostimiaan esittelivät mm. Mimaki, Mutoh ja Roland.

Ekosysteemit rakentuvat

Kasvavilla markkinoilla on aina tilaa uusille yrittäjille, ja konsolidoituminen vauhdittuu yleensä vasta kypsillä markkinoilla. Suurkuva on vielä nuori markkina, mutta keskittymistäkin on jo nähtävissä. Suuret laitetoimittajat pyrkivät rakentamaan ekosysteemejä, jotka tarjoavat lähes kaiken tarvittavan tuotantoyritykselle. Ekosysteemi tukee yritystä kasvussa, mutta se myös sitoo yhden valmistajan arsenaaliin, josta ei ole helppo irtautua.

Esimerkiksi Canonin, EFI:n ja HP:n ekosysteemit tarjoavat ratkaisuja laajasti eri markkinalohkoille pienestä suurimittaiseen tuotantoon. Värit ja ohjelmistot kuuluvat ratkaisuun. Kun tähän yhden brändin junaan hyppää niin vauhtia riittää.

Toinen tapa ekosysteemien luomisessa on alan toimittajan rakentama palvelukokonaisuus. Tähän pyrkivät mm. KTA ja Seri-Deco. Liiketoimintakaupat ja yritysten yhdistäminen mahdollistavat entistä paremman tuote- ja palveluvalikoiman rakentamisen. Asiakas ei ole niin sitoutunut yhteen laitetoimittajaan, mutta saa silti tukea liiketoimintansa kasvattamiseen. Ja vauhtia riittää näissäkin eri brändien yhteisjunissa.

Reino Lantto

Kirjoitus on julkaistu Print&Media-lehden numerossa 3/2016. Kuva Reino Lantto.

 

 

 

 

 

UA-49236856-1