Ekosysteemien sotaa

Ekosysteemien sotaa

Yritykset käyvät kiivasta kamppailua elintilasta verkossa sekä mobiilisissa ja aiheesta kirjoitetaan paljon. Guardian-lehden tekniikkatoimittaja Charles Arthurin kirja Digital Wars kattaa taistelurintaman tärkeimpiä tapahtumia vuodesta 1988 vuoteen 2011. Kirja kuvaa hyvin Applen, Googlen ja Microsoftin erilaisia yrityskulttuureja ja toimintatapoja, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet yksittäisten kamppailujen lopputulokseen.

Microsoft oli joukon isoin peluri kaikilla mittareilla vielä vuonna 1998 ja menestyksensä huipulla. Se joutui kokonsa ja toimintatapojensa takia viranomaisten hampaisiin Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Kilpailurajoituksista tehdyt tutkinnat ja oikeudenkäynnit jäykistivät Microsoftin toimintaa ja saivat Arthurin mukaan sen varovaiseksi juuri silloin, kun kilpailijat käynnistivät uusia palveluja ja valtasivat digitaalisia markkinoita 2000-luvulla.

Ensimmäinen suuri kamppailu käytiin internetin hakupalveluista. Google onnistui vaivihkaa ohittamaan muut merkittävät hakukoneet kuten AltaVistan ja Yahoon ja nousemaan sitten hakujen ylivoimaiseksi ykköseksi.. Microsoft heräsi myöhään puolustamaan omaa MSN.com -hakupalveluaan, eikä saanut sitä kunnolla uudistettua oikeastaan missään vaiheessa. Nyt palvelu on ristitty Bing.comiksi ja se on uudistettuna saanut jonkin verran jalansijaa Googleen nähden. Kilpailun lopputulos olisi voinut olla toinen, jos Microsoft olisi onnistunut ostamaan Yahoon vuonna 2008. Myös nettimainontayhtiö Overture olisi antanut Microsoftille kilpailuaseita.

Apple oli ennen Steve Jobsin paluuta heikossa kunnossa 1990-luvun lopussa ja teki miljarditappioita. Jobsin johdolla yhtiön suunta käännettiin uusien laitteiden ja palveluiden avulla. iPod, iPhone ja iPad olivat musiikin kuuntelua, puhelimen käyttöä ja viestimiä ravistelevia sensaatioita, joihin Microsoft ei kyennyt vastaamaan omilla tuotteillaan ja palveluillaan. Kerta toisensa jälkeen se tuli markkinoille myöhään ja tuote jäi keskeneräiseksi.

Googlen Android-puhelinohjelmisto oli menestys ja mahdollisti jalansijan nopeasti kasvavassa mobiilimainonnassa. Googlen monet muut uudet palvelut ovat joko loppuneet tai jääneet bisnesidealtaan arvoitukseksi. Näitä ei kirjassa käsitellä, kuten ei myöskään Microsoftin onnistumisia esim. pelikonsoleissa. Näin ekosysteemien kilpailun kuvaus jää hieman yksipuoliseksi. Amazonin ja Facebookin nousun vaikutus kilpailuasetelmiin jää lähes kokonaan käsittelemättä.

Nokia tietysti kiinnostaa suomalaista lukijaa ja selväksi käy, että itseriittoisuus tuli kalliiksi. Menestyksen huipulla ei pystytty uudistumaan tarpeeksi nopeasti. Nokia oli kyllä älypuhelimien pioneeri ja yritti luoda oman ekosysteemin Symbianin ympärille, mutta epäonnistui siinä mm. amerikkalaisten teleoperaattorien vastustuksen vuoksi. Apple ja Android saivat suuren etumatkan, eikä Nokialla ollut kirjan kertoman valossa oikein muuta vaihtoehtoa kuin liittoutua Microsoftin kanssa. Sillä taas on nyt kaikki syyt panostaa verkkoon ja mobiilimaailmaan turvataakseen asemansa tulevaisuudessa.

Häiritsevää tässä kirjassa ovat samat asiat kuin usein talousjournalismissa. Lähteet ovat pitkälti erilaisia uutispalveluja sekä analyytikkojen ja asiantuntijoiden blogeja verkossa. Kirjoittaja on toki ollut itse koko ajan tapahtumien keskipisteessä ja osaa siksi kuvata hyvin juonenkäänteet näissä digitarinoissa. Lukija kaipaisi kuitenkin välillä esim. tutkijoiden visioita verkon tulevaisuudesta analyytikkojen ja blogiasiantuntijoiden nopeasti vaihtuvien mielipiteiden sijaan.

Arthur on kirjoittanut suomenkieliseen laitokseen uuden esipuheen, jossa hän asemoi Nokian paikkaa digijättien taistelutantereella.

Reino Lantto

Digital Wars

Apple, Google, Microsoft and the battle for the internet
Charles Arthur
Kogan Page 2012
264 sivua

Taistelu Internetistä

Microsoftin, Applen & Googlen digisodat
Docendo 2012

 

 

 

UA-49236856-1